30 June 2014

Mansikkainen mariannejuustokakku

Taas yksi melkein juustokakku. Melkein siksi, koska tässäkään ei ole oikeasti juustoa, mutta hyvää oli silti. Hieman vain sitä pätkisjuustokakku monimutkaisempi.



Pohja:
200 g suklaakeksejä
50 g voisulaa

Täyte:
2 dl vispikermaa
120 g Fazer Marianne Crush-rouhetta
200 g vaniljarahkaa
5 kpl liivatelehtiä
1 dl kiehuvaa vettä

Pintahyytelö:
400 g pakastemarjoja
1 dl sokeria
4 kpl liivatelehtiä
1 dl mehua


Murenna keksit ja sekoita ne voisulan kanssa. Painele tiiviiksi pohjaksi irtopohjavuuan pohjalle.
Vatkaa kerma ja sekoita sen joukkoon Marianne Crush-rouhe ja rahka. Liota liivatelehtiä viisi minuuttia runsaassa vedessä, purista niistä sitten ylimääräinen vesi pois ja sulata ne kiehuvaan veteen. Kääntele liivatelehtiseos Marianne-vaahtoon ja kaada seos keksipohjan päälle. Älä säikähdä, jos täyte näyttää suorastaan keitolta, sillä kyllä se jähmettyy siitä huolimatta. Laita kakku jääkaappiin hyytymään 2-3 tunniksi. Meillä se oli yön yli jääkaapissa.

Valmista sitten pintahyydyke. Soseuta hieman kohmeiset marjat sokerin kanssa sauvasekoittimella. Liota liivatelehtiä viisi minuuttia kylmässä vedessä ja sulata ne sitten kiehuvaan mehuun. Sekoita jäähtynyt huoneen lämpöinen liivatelehtiseos soseutettujen marjojen joukkoon. Hyydytä kakkua vielä jääkaapissa noin kaksi tuntia. Kakun voi koristella haluamallaan tavalla, mutta tomusokeria ei kannata kokeilla, sillä se imeytyy kakun sisälle. Minä käytin murennettuja mariannekeksejä, joista olin myös pohjan tehnyt.


28 June 2014

Bright red

P6130089
Crop top Somewhere from England | Trousers Seppälä | Shoes Vagabond | Watch Urban Outfitters | Rings Bik Bok | Shades Cubus

Silloin, kun ulkona oli vielä lämmintä, minulla oli ihanan punainen toppi päällä ja mukavan viileät housut jalassa. Nyt ulkona näyttää siltä, kuin olisi vähintäänkin syyskuu. Erona vain se, että kaikkialla on vihreää. Ikävystyttävää. Mutta minä saatan päästä jouluna jonnekkin etelään ja voi miten hienoa se onkaan. Matkustaminen on ihanaa!

// When the weather was so warm I wore a bright red crop top and cool trousers. Now the weather is grey and cold and it almost could be September. The only difference is that everyting is green. So boring! But I might get to go to southern Europe at christmas and it's awesome. I really love travelling!

P6130083

P6130098

P6130096

P6130100

25 June 2014

Fun with YouTube

Mitä minä olen tehnyt viime päivinä? En oikeastaan mitään, mutta minä innostuin YouTuben englantilaisista vloggaajista ja voi miten hauskaa minulla on ollut. Niitä videoita on vain niin mukava katsoa!







Vasta muutama päivä sitten pistin ensimmäisen videon pyörimään ja vasta nyt ymmärrän, kuinka koukuttavaa tämä on. Päivittäin vloggaavien Louisin ja Benin videoita on jo oppinut odottamaan joka ilta ja se on oikeasti piristävää, ja kehittävääkin. Eikä ihanasta brittiaksentista voi vain saada tarpeeksi. Olin ollut aivan liian pitkään kuulematta sitä. Tätä kirjoittaessa olo on kuin pikkutytöllä uusi nukke sylissä, mutta minulla on ollut niin mukavaa enkä käsitä, miten minä tajuan vlogien hauskuuden vasta nyt. Ehkä se on kuitenkin parempi myöhään kuin ei milloinkaan.

FunForLouis

// I have had so much fun with some YouTube vloggers! I am so excited about this that I felt like a little girl with a new doll. It's so refresing after the lazy and tired day when you can just sit down and watch good videos and laugh at them. If you haven't checked this guys yet you definitely have to!


22 June 2014

Maanantaina 8:50



Laiskoja päiviä monta peräkkäin. Niin laiskoja, että hyvä kun jaksan hiukseni aamulla kammata. Mielessä on ollut niin paljon tekemistä, mutta niistä ei oikein mikään ole toteutunut ainakaan loppuun asti. Sannan kanssa on katseltu elokuvia, joita tuskin tulisi ihan normaalisti heti ensimmäisenä katsottua. Haikein terveisin oli ehkä ensimmäinen sellainen. Alkutekstien aikana ajattelin katsovani oikein ihanan ja onnellisesti päättyvän leffan, mutta milloinkaan en ehkä ole itkenyt niin paljon elokuvaa katsoessani kuin silloin. Olihan se oikein ihana rakkaustarina, mutta surullinen. Tosi surullinen ja haikea. 21 jump streetista oma oletukseni meni oikein rytinällä metsään myös, kun aluksi ajattelin sen olevan hieman pelottava poliisielokuva. Kyllähän se oli poliisielokuva, mutta pelottavasta se oli aika kaukana. 

Päivät ovat tuntuneet menevät aivan täysin ohi. Ei vain ole ollut tekemistä, tai sitten sitä on ollut, mutta minä en vain ole tiennyt sitä. Juhannuksena ei tapahtunut yhtään mitään eikä sen jälkeenkään ole tapahtunut. Heinäkuussa alkaa onneksi työt ja se jos jokin tuntuu aika oudolta, mutta ehkä hieman helpottavalta. Onpahan sitten jotakin, mitä on pakko tehdä sillä nämä itseään toistavat päivät alkavat hieman rasittaa ja surullisista leffoista tulee masentunut olo.

Mutta lauantaina minä tein vastan, jonka oksat osoittivat jokaiseen suuntaan ja luin blogia, joka sai minut hymyilemään. Ja illalla minulla oli hyvä fiilis vaikkakin edelleen haikea perjantai-iltaisesta The Vow-elokuvasta. Ehkä surulliset rakkaustarinat ovat minulle vaarallisempia kuin kauhuelokuvat. Enkä minä oikeastaan tiedä miksi minä puhun elokuvista. Ainiin, ja minä sain sinisiä läikkiä tukkaani hiusnaamiosta, jotka yritin peittää pitämällä hiukset nutturalla eilen. Ne läikät ovat rumia, mutta tällä hetkellä ne ehkä lähinnä naurattaa.




20 June 2014

17 June 2014

Saturday depression




Lauantaina olin masentunut. Taas kerran kuvat olivat menneet aivan pipariksi ja se ärsytti aivan suunnattomasti. Iltapäivä vietettiin kuitenkin Gleen neljättä kautta katsoen ja samalla kaivelin kaverin kirjakaapista muutaman valokuvauskirjan. En tiedä onko niistä hyötyä, koska niissä on tosi paljon asiaa Canonin kameroihin liittyen. Sen ainakin tiedän, ettei hyvä kalusto tee välttämättä autuaan onnelliseksi tai, että silloin saisi joka tapauksessa täydellisiä kuvia. Itsestä se osaaminen lähtee, se kamera on vain tekemässä siitä mahdollista. Ehkä itse odotin liikoja ja juuri tuota, että totta kai ne kuvat onnistuu nyt, kun minulla on hyvä kamera. No, toisin kävi ja korkealta putoaminen sattui. Kerkisin jo luulla, että kamerassani olisi jokin perustavanlaatuinen vika, joka ei siihen kuuluisi, koska kuvista tuli ulkona hyvässä valossa pikselisiä ja rakeisia. Luultavasti siinä ei kuitenkaan ole, tai toivottavasti ei ainakaan, mutta voisi kuitenkin jokatapauksessa olla aihetta ostaa toinen putki. Ja opetella kuvamaan, opetella kovasti.

Aamun masennuksesta ja armottomasta ärsytyksestä selvittyäni meillä oli vallan mukava ilta. Gleetä katsottiin viisi ensimmäistä jaksoa ja voitte vain arvata, kuinka tekisi mieli katsoa lisää nyt heti, kun se boksi sattuu tuossa vieressä hyllyllä nököttämään. Päätettiin jo kuitenkin kavereiden kanssa, että Gleetä katsotaan yhdessä, joten odottaa on nyt vain jaksettava.


15 June 2014

Ajatuksia syksystä



Yhteishaun tulokset julkistettiin torstaina ja kaikki siis saivat tiedon omasta opiskelupaikastaan ja niin myös minä sain. Käytiin ihan kavereiden kanssa porukalla katsomassa tulevan lukiomme ovesta tulokset ja pääsinhän minä sinne minne halusinkin ja nyt on aika mieletön fiilis. Ei sen takia, että olisin pelännyt, etten pääsisi, vaan sen takia, että kaikki tulee muuttumaan. Eikä siihen ole edes pitkä aika! Muutan täältä peltojen keskeltä aivan keskelle kaupunkia suunnilleen kouluni viereen ja uusi kotini tulee olemaan hyvä jos edes kolmanneksen nykyisen pinta-alasta. Mutta silti minua ei oikeastaan pelota. Olen vain niin mielettömän innoissani, etten oikeastaan tiedä, mitä kirjoittaisin. Ja tästä kun piti tulla sellainen mietiskelypostaus. Haha!

Onhan se varmaan ihan jokaisen mielessä se kavereiden saaminen ja niin on minunkin. Jäänkö ihan oudoksi erakoksi, koska en välttämättä ole mikään hirveän puhelias uusien ihmisten kanssa. Luultavasti kuitenkaan en, mutta mielessä se on jostain syystä kuitenkin. Koulukirjojenkin osto jotenkin mietityttää, koska ainakin minun mittapuullani meidän kirjalista, joka tuli siis hyväksymiskirjeessä, oli aika epäselvä. Huvittaa jo valmiiksi, kuinka minäkin kuljen kirjakaupan hyllyjen välissä nenä kiinni listassa ja vieressä myyjä, joka huokailee, että taas yksi ihan tietämätön. Mutta tästäkään huolimatta en millään malttaisi odottaa, että pääsen ostamaan niitä kirjoja, saatikaan sitten sitä, kun kiipeän silloin 7.8. ensimmäisen kerran niitä koulun portaita.

Monestahan se on varmaan aika outoa, kuinka joku voi olla innoissaan kouluun menemisestä, kun yleensä sitä vihataan lähes yli kaiken ja luulisin, että joku huokailee juuri nyt minulle siellä ruudun takana ja miettii, mitäköhän tuonkin päässä oikein liikkuu. Ei se haittaa, ei ollenkaan. Minä vain satun odottamaan tänä vuonna syksyä. Oikein kovasti.



14 June 2014

Ripped blue








Jeans JC | Top & Vest Vero Moda | Hat Bik Bok | Shoes Vagabond

11 June 2014

Tuesday with me

9:15 Herään hitaasti ja huomaan kellon olevan jo noin paljon. Olen aika auttamattomasti myöhässä ja tänään olisi paljon tekemistä. Hiivin käymään vessassa, mutta palaan sen jälkeen vielä kännykkää räpeltämään. Avaan Instagramin ja selaan kaikki uudet kuvat.

9:30 Selaan muutamat uudet blogitekstit läpi, mutta päätän osan jättää vielä lukematta ja aloitan kirjoittaa tätä postausta jo näin aamusta. Lähden vessaa kohti hampaita ja naamaa pesemään.

9:45 Aamupala! Puuroa kera marjojen ja paahtoleipää. Syön ripeästi ja mietin, mitä minulla oli tänään tehtävänä. Raivaan astiani ja päätän lähteä heti aamusta ulos Sannan kanssa.

12:00 Maalla asuminen on rankkaa! Puita pinottu lähes kaksi tuntia ja nyt on kyllä väsynyt olo. Ehkä voitaisiin katsoa jotakin sarjaa tai sitten aloitan uuden ulkoasun väsäämistä blogiin. Lenkille en kyllä ainakaan vielä lähde. Päädyn kuitenkin lopulta selaamaan Instagramia ja Twitteriä kännykällä.

12:45 Sannan kanssa kanasalaattia tekemässä. Saan aikamoisen sotkun aikaiseksi, viillän melkein veitsellä sormeen ja kurkku tippuu roska-astiaan, kun olen kuorimassa sitä. Hienosti menee.



13:20 Aloitan ulkoasun vaihdoksen tekemällä uuden bannerin, enkä selviydy tietenkään ongelmitta koodien muokkaamisesta. En voi sanoa osaavani niitä kovinkaan hyvin muokata, joten kaikki niiden muokkaamiset täytyy ensin kokeilla miljoona kertaa ennen kuin ne toimivat.

14:35 Oho! Menipä aika nopeasti. Nyt ulkoasu näyttää suhteellisen hyvältä, mutta vielä on paljon tehtävää. Tässä välissä lähden kuitenkin Sannan ja Vilin kanssa lenkille.





15:00 Hyvin hitaalta tuntuneen lenkin jälkeen palaan taas ulkoasun pariin, joka ei meinaa sitten totella millään. Koodissa on koko ajan jokin vikana ja banneri ei oikein vieläkään miellytä silmää.

16:20 Päätän laittaa koneen syrjään ja avaan vaatekaappini ajatuksena raivata sieltä ne vaatteet pois, joita en enää pidä. Sekin on jo pitänyt tehdä varmaan viikon ajan, mutta vasta nyt saan se aikaiseksi tehtyä.

17:30 Kirjoitan jo jonkin aikaa julkaisuaan odottaneen postauksen loppuun ja teen pari pientä muutosta ulkoasuun. Pitäisi lähteä lenkille, mutta juutun taas selaamaan puhelintani.

18:45 Aikaa vierähtikin taas oikein kunnolla, kun selasin blogeja ja näitä hyvinkin koukuttavia sosiaalisen median sovelluksia. Lähden syömään ja sen jälkeen kyllä raahaan itseni lenkille. Toivottavasti kerkiän kuitenkin vielä muokata tätä ulkoasua. En tykkäisi jättää sitä hirveän pitkäksi aikaa roikkumaan.

19:30 Vihdoinki lenkille ja onneksi aurinko paistaa vielä. Juoksen Sannan kanssa jo tutuksi tullutta reittiä, jonka pituudesta minulla ei kyllä ole haisuakaan. Aivan sopiva kuitenkin minulle.

20:15 Reilun puolen tunnin juoksulenkki tehty ja nyt on aika hyvä fiilis. Teen vielä muutamat vatsalihakset ennen kuin menen suihkuun ja syömään vaikka banaanin.

21:00 Tietokone ja siellä odottava keskeneräinen ulkoasu vetävät puoleensa ja päätän vielä kerran saada sivun ylälaitaan tulevat linkit toimimaan. No eivät ne tietenkään toimi. Päätän jättää homman siihen tältä illalta. Ehkä huomenna onnistaa.



22:00 Menen sänkyyn, mutta otan vielä kännykän esiin ja päätän kirjoittaa tämän postauksen loppuun. Loppuje lopuksi tulen selanneeksi myös Twitterin ja Instagramin.

23:20  Taas meni aika myöhään. Onneksi nukahdan melkein heti.

10 June 2014

Aurinkoinen Joensuu

Vihdoinkin saan sitten julkaistua nämä lauantaina Joensuussa otetut kuvat, kun vietettiin lähes koko päivä ihan kirjaimellisesti kaupungissa. Kuten jo edellisessä postauksessa mainitsin, käytiin ihan ensimmäisenä ottamassa muutamat asukuvat joen rannassa ja sitten lähdettiinkin kiertelemään kauppoja ja voi miten paljon kaikkea kivaa sieltä olisikaan löytynyt, mutta tietenkin minä juuri silloin olen vähän niin kuin säästämässä. No, sen päivän aikana minulla kuitenkin kukkaro keveni lähes satasella, mutta olen kyllä tyytyväinen ostoksiini ja niistä saattaakin tulla jotakin esittelyä nyt lähipäivinä. Tuo toinen kuva onkin boyfriend-farkuista, jotka sain vihdoinkin ostettua. Mietin kyllä niiden ostoa ihan kauhean pitkään, vaikka olivatkin aivan mielettömän ihanat, mutta oli niillä kyllä aika kirpaiseva hintakin.

Jäätelöä käytiin jossakin välissä syömässä ja wokkia Hyve & Paheessa. Aivan ihana pieni paikka, josta saa kyllä aivan mielettömän hyvää ruokaa. Puistonkin penkkiä käytiin kuluttamassa ja samalla mietittiin, millaista sitten on oikeasti asua Joensuussa. Kun puistossakin voi käydä piipahtamassa vaikka joka päivä jos huvittaa. Viimeisenä me suuntasimme vielä joen rantaan istumaan. Silloin mukana vain oli jäälatet, jotka oli kyllä ihan mielettömän hyviä. Tuli mieleen vähän viimekesän Englannin reissu ja Starbucks.




8 June 2014

Kukkahameessa

Paita äidin vanha // Hame ja Kello Urban Outfitters // Kengät Vakabond // Laukku H&M // Rannekoru Nomination

Nämä kuvat nähdessäni rupesin suoraan sanottuna melkein itkemään. Miten kummassa näistä tuli näin rakeisia ja huonolaatuisia? Ja alkuun ne näyttivät niin mukavilta, hieman utuisilta vastavalon takia, muttei se olisi ollut huono asia. Aina ei näköjään tosiaankaan voi onnistua.

Itse asiani oli kuitenkin kertoa, mitä eilen tapahtuikaan. Koko päivä vierähti siis Joensuussa palloillen ja nämä kuvat käytiinkin heti ensimmäiseksi nappaamassa joen rannassa. Oli aivan mielettömän kuuma ja tuossa lyhykäisessä hameessa ja ohkaisessa paidan liprussakin tuli melkein kuuma. Hame on ostettu viime kesänä Englannista ja nyt se onkin ollut aika uutterassa käytössä. Aivan ihana kukkakuosi! Jalassa keikkuivat ne ballerinat, jotka ovat olleet käytössä oikeastaan joka kerta, kun jonnekin on lähdetty ja paita on etsitty äidin kaapista. Pidin tästä asusta aika paljon ja tämä osoittautuikin oikein päteväksi valinnaksi kuumaan kesäpäivään.




7 June 2014

Pähkinäinen broileriwokki

Sannan kanssa väsättiin tänään sapuskaa koko perheelle ja kotikokki.netistä löytyi sitten oikein hyvältä ja helpolta kuulostava wokki, johon me kuitenkin lisättiin vielä thai-wokkivihanneksia.



2 rkl öljyä paistamiseen
2 rkl soijaa (tähän käy jokin muukin neste)
1 tl currya
0,5 tl inkivääriä
1 tl rouhittua mustapippuria
1 tl valkosipulijauhetta tai -rouhetta
400 g maustamattomia broilerisuikaleita
1 dl maapähkinöitä (meillä oli hasselpähkinöitä ja toimivat erittäin hyvin)
5-7 cm purjoa renkaina
2-3 pss kananmakuisia nuudeleita mausteineen
1 rkl hunajaa



Laita nuudelien keitinvesi kiehumaan ja lisää sinne maustepussien sisältö. Ihan ensin me laitettiin pannulle kuumentumaan pakastewokkivihannekset. Alkuperäisessä ohjeessa niitä ei ollut ollenkaan, joten ei niitä ole siis pakko laittaa. Kuumenna öljy pannulla ja lisää sitten soija, curry ja inkivääri. Kypsytä hetki. Lisää mustapippuri, valkosipulijauhe sekä broilerit, pähkinät ja paloiteltu purjo. Ruskista noin 10-15 minuuttia ja laita samalla nuudelit kiehumaan. Valuta kypsistä nuudeleista vesi pois ja lisää sitten siihen samaan kattilaan hieman öljyä ja paista nuudeleita koko ajan käännellen kunnes pinta on hieman rapsahtaa (tätä sanaa mietin pitkän ajan, että mitä kummaa tällä oikein haetaan). Nuudeleita ei tosiaan kannata kuumentaa pitkään, sillä meillä ne ainakin melkein paloivat jo pohjaan siinä hyvin lyhyessä ajassa. Lisää nuudelit, kasvikset ja hunaja wokkiin ja sekoita pari minuuttia. Me laitettiin vielä vähän ruokakermaa, mutta tämäkään ei ole pakollista. Ruoka on valmis syötäväksi.


Tässä tämä näyttää jotenkin vähän ällöltä, mutta kyllä siitä oikeasti ihan hyvää tuli.

6 June 2014

Auringon paahteessa






Eilen tein ihanan kukkaseppeleen, luin kirjaa auringossa, otin kuvia ja yritin kärventää itseäni hieman ruskeammaksi auringossa. Vili oli läkähtyä ulkona ja minä olin rakastunut kesään ja siihen lämpöön! Okei, oli ehkä hieman liian kuuma, mutta nyt en valita, sillä eivät nämä helteet ikuisesti kestä.

Keskiviikosta pitää myös mainita sen verran, että silloin minä kävin ihan oikeasti lenkillä. Siis juoksemassa ja vielä pidin siitä! Ja se onkin jo aika harvinaista tällaiselle laiskamadolle, kuin minä. Sannan kanssa yritetäänkin ottaa se tavaksi näin kesällä, joka toivottavasti jatkuu vielä syksylläkin. Ehkä minä tähtään syksykuntoon, kun kaikki muut tähtäävät kesäkuntoon.