5:11 pm on Friday

Näihin työpäiviin ja vartin yli seitsemän herätyksiin aamulla alkaa jo onneksi tottua, sillä alkuun oli olo aina kotiin päästessä, kuin jyrän alle jääneellä oravalla ja kerkisin jo miettiä, että ehkä minäkin lukeudun niihin kroonisesti väsyneisiin ihmisiin.

Vaikka kesäkuussa ajattelin, että heinäkuussa tulee tapahtumaan tai tulen itse tekemään jotakin hieman mielekäämpää, ei kumpikaan noista ole toteutunut. Lähinnä olen lukenut blogeja ja koukuttunut taas kerran tumblrista, joka oli ollut hieman unohduksissa ja miettinyt syksyä. On toki Ilosaarirock tulossa, se ainoa Joensuussa järjestettävä festivaali joka kerää tänne Itä-Suomeen ihan rokkijunallisen verran populaa, mutta mitään muuta ei ole luvassa koko heinäkuussa. Paitsi se, että meidän isosisko tulee käymään lapsineen ja se on ihan oikeasti hurjan kivaa, koska me nähdään aika harvoin.

Ja eilen ukkosti niin kovasti, että kuulosti siltä, kuin pilvissä olisi ollut sota meneillään ja sitten taivas repesi ja kaatoi valtavan saavillisen vettä päällemme. Ja vaikka aina kaikki sanovat, että ei ukkosta tarvitse pelätä, se silti jotenkin lapsenomaisella tavalla pelottaa. Se on aika kummallista, jännääkin.