coat Zara | scarf Bik Bok | blouse Monki | jeans Vero Moda
Eilen aamulla maa oli valkea lumesta kun katsoin ikkunasta ulos. Ja sitä oli paljon! Ensimmäisen kerran ihan oikeasti tänä syksynä. Aika kivaa, vaikka minä kyllä pidin siitä kuivastakin syksystä (vai pitäisikö sanoa jo talvesta). Päivällä hymyilytti kävellä huulet punattuina, samanvärinen huivi ja valkoiseen taustaan hukkuva takki päällä ja ajattelin, että välillä tuntuu ettemme Sannan kanssa ihan aina sovi tähän Joensuun melko tylsään katukuvaan. En tiedä, mistä se ajatus tuli.
Nyt ärsyttää miettiä sitä, että taas seuraavat pari viikkoa olen loukussa sisällä koulukirjojen kanssa kemian kaavoja ja psykologian hieman outoja asioita opiskellessa. Ajatuskin masentaa.
-----
Yesterday the ground was covered in the snow when I looked out of the window. There was a lot of snow there! For the first time this autumn (or should I already say winter). Quite cool but I liked the snowless autumn too. Yesterday I smiled when I walked along the streets and I had red lips and a same coloured scarf and a coat which the quite white background drowned in. I thought that sometimes it feels that me and Sanna don't fit in Joensuu. I don't know where that thought came from.
Now I'm annoyed that I will be stuck in my room with school books reading some chemistry and a little bit weird psychology things next couple of weeks. Just a thought of it got me depressed.
No comments:
Post a Comment