Me emme eksyneet Tukholmassa. En tiedä mistä aloittaisin, tai mistä edes kertoisin. Rakastin sitä kaupunkia, vanhempaa miestä, joka tuli auttamaan pyytämättä, Beyond Retron ysätävällisiä myyjiä, vanhoja taloja, meidän hostellia ja metroja. Tukholma tarttui kynsien alle, aurinko huuhteli kasvot ja minä olin aika onnellinen. Södermalm oli ihana, siellä oli lakritsikauppa ja pieni kirjakauppa, kahvila, josta sai valtavan hyvää aamupalaa, tuo jyrkkä mukulakivinen katu ja paikallisia ihmisiä elämässä omaa arkeaan.
We didn't get lost in Stockholm. I really don't know where to start or what even tell. I loved that city, the older man who helped without asking, friendly salespeople in Beyond Retro, old buildings, our hostel and tubes. Stockholm stuck under my nails, the sun flushed my face and I was pretty happy. Södermalm was lovely, there were a liquorice shop, a little book shop, a cafe where you could get amazing breakfast, that steep cobbled street and local people living their own everyday lives.
No comments:
Post a Comment