Grey day with good book

Ulkona oli pelkkää tasaisen harmaata ja valkeaa, kun työnnettiin nenät Vilin kanssa ulos ulko-ovesta ja todettiin onneksemme, ettei ollut enää ollenkaan niin kylmä kuin viime päivinä on ollut. Pihalla oli suorastaan lämmintä paukkupakkasten jälkeen. Kaikkialla vain oli niin harmaata, että melkein rupesin jo kaipaamaan niitä kirkkaita ja auringontäyteisiä pakkaspäiviä.

Ja mitäs tänään olenkaan taas tehnyt? Vaikea varmaan arvata, sillä taaskin olen istunut lähes koko päivän nenä kiinni kirjassa kuten muinakin viime päivinä. (Kirjat ovat oikeasti suuri rakkauteni.) Varmaan kuulostaa aivan järkyttävän tylsältä, mutta tein minä sentään läksyjä ja sain kuin sainkin luettua yhden kappaleen biologian koealueesta. En kuitenkaan sano, että minulla olisi tylsää, sillä oikeastaan nämä viime päivät ovat olleet oikein mukavan rentoja, mutta vähitellen sitä alkaa kaipaamaan jotakin erikoista näihin itseään toistaviin päiviin.