Thoughts on photography

Viimepäivinä olen paljon miettinyt valokuvausta ja sitä, mitä se itselleni merkitsee. Koska en ole mikään maailman mahtavin valokuvaaja, en tule antamaan mitään vinkkejä parempiin kuviin, vaan kerron vain, mikä siinä itseäni kiehtoo ja mikä on minulle tärkeää.

Kovin pitkäänhän minä en valokuvausta ole varsinaisesti harrastanut, mutta aina se on minua kiinnostanut. Nyt tämän viimeisen vuoden aikana siitä on kuitenkin tullut valtavan tärkeää minulle, enkä edes osaa varsinaista syytä selittää. On vain niin kiehtovaa saada pysäytettyä joku tärkeä hetki kuvaan ja se säilyy siinä ikuisesti.

Kun katselin vuoden takaisia kuviani Englannista, huomasin, että suurin osa kuvista oli aivan täysin pelkkiä pikaräpsyjä aivan mistä sattui. Vaikka kaikki kuvat olivatkin aivan mielettömän kehnon laatuisia, oli niissä silti jotakin, tarinaa ja muistoja.  Vielä silloin vuosi sitten kuitenkin ajattelin, että se kuvan laatu on kaiken avain. Se parantaa hieman kehnosta kohteesta otetun kuvan, antaa siihen tunnelmaa ja vaikka mitä muuta, enkä silloin oikein osannut arvostaa niitä pikaräpsyjäni. Nyt vuoden jälkeen olen kuitenkin huomannut, ettei se laatukaan välttämättä siitä kuvasta täydellistä tee. Vasta aivan äskettäin tajusin, että tunnelman siihen kuvaan tekee se itse kuvauskohde. Onhan se tietenkin isossa osassa se kuvan laatu, mutta ne tulevat mielestäni kuitenkin vasta itse sen kohteen ja tarinan jälkeen. Mielestäni on aivan mielettömän tärkeää, että kuvan taustalla on jotakin. Jotakin, mikä tekee siitä kuvasta tärkeän. Oma haaveeni ja tavoitteeni olisi saada ihania spontaaneja ja tärkeistä hetkistä olevia kuvia taltioitua sellaisina kuin ne juuri ovat. Aitoja tunteita ja fiiliksiä. Ja tämän voin oikeasti sanoa olevan vaikeaa. Ainakin itselleni.

Totta kai haluan tulla myös teknisesti lahjakkaaksi valokuvaajaksi, sillä ihailen valtavasti niitä ihmisiä, jotka saavat tallennettua kuviinsa hienoja valoja ja värejä ja kuvat ovat vielä kaiken kukkuraksi todella tarkkoja. Mutta ennen kaikkea minä haluan ikuistaa pieniä, mutta myös niin suuria ja tärkeitä hetkiä elämästäni.